Joka vuosi Westaksella sahojen terien läpi virtaa liki miljoona kuutiometriä tukkia ja toisessa päässä laitosta paketteihin niputetaan jotakuinkin puoli miljoonaa kuutiometriä laadukasta sahatavaraa. Tähän väliin mahtuvien työvaiheiden, koneiden ja laitteiden, ihmisten sekä suunnitelmien kapellimestarina häärii tuotantojohtaja, jonka tehtävänä on varmistaa, että raaka-aineen matka pyöreästä kantikkaaksi sujuu turvallisesti, häiriöttömästi ja tehokkaasti.
Mies voi lähteä sahalta, mutta saha ei miehestä
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen, odotellessaan armeijaan astumista, Sami Kotivuori meni töihin vaneritehtaalle. Aivan ensikosketuksesta metsäisiin ammatteihin ei ollut kuitenkaan kyse, sillä mies oli jo varhaisteininä osallistunut taimien kasvatukseen ja istutukseen. Metsää enemmän kiinnosti kuitenkin alan tekniikka.
– Armeijan jälkeen aloitin opinnot ensin Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksessa, josta valmistuin puutekniikan insinööriksi. Sain työpaikan ER-Sahan tuotantovastaavana ja jatkoin opiskelua työn ohessa. Vuonna 2006 viimeistelin diplomi-insinööritutkintoni Lappeenrannan yliopistossa, Kotivuori kertaa.
Diplomi-insinöörin paperit taskussaan Kotivuori suuntasi Korkeakosken sahalle Juupajoelle, jossa ensimmäiset vuodet kuluivat työnjohtajana ja vuodesta 2012 alkaen vastuulla oli koko sahan johtaminen. Ukrainan sodan syttyminen herätti kuitenkin kiinnostuksen maan huoltovarmuutta kohtaan, ja Kotivuori siirtyi pariksi vuodeksi Millog-yhtiön yksikönjohtajaksi. Sahaaminen ei kuitenkaan jättänyt häntä rauhaan.
– Aloin kaivata toimistopöydän takaa takaisin sahalle. Tämä on niin konkreettista, koko ajan tapahtuu asioita ja syntyy jotain näkyvää. Kun huomasin Westaksen etsivän tuotantojohtajaa, asiat etenivät nopeasti.
Yhtiö näytti paperilla hyvältä: hyvin hoidettu ja johdettu, alan huippua Suomessa edustava hyvämaineinen yksityinen saha alkoi kiinnostaa. Käynti Koskella vahvisti ajatuksia.
– Sahalla saa nopealla vilkaisulla hyvän käsityksen siitä, miten laitosta on pidetty ja hoidetaan. Westaksella kaikki näytti olevan erinomaisessa kunnossa.
Yksikään saha ei ole samanlainen
Kesäkuun lopussa tuotantojohtajan tehtävässä aloittanut Kotivuori vastaa kahden sahan tuotannon lisäksi sahojen ja tuotannon kehittämisestä, investoinneista ja työturvallisuudesta sekä vastaa tuotannon henkilöstön johtamisesta. Vaikka aiempaa kokomusta onkin rutkasti, on jokainen saha erilainen, joten liikkeelle on lähdettävä perusasioista. Se, mikä toimii jossain, ei toimi välttämättä toisaalla.
– Pyrin alussa viettämään mahdollisimman paljon aikaa tuotannossa, jotta opin paikat, talon tavat ja tutustun ihmisiin. Tilanteen salliessa haluan käydä mahdollisimman paljon keskusteluja tuotannon työntekijöiden kanssa, sillä he ovat Westaksen sahojen todellisia asiantuntijoita.
Ennakoivien työturvallisuusmittareiden parantamisen lisäksi tuotantojohtaja listaa tavoitteikseen tuotantotehokkuuden noston muun muassa häiriöttömyyttä parantamalla ja toimintatapoja viilaamalla. Tavoitteena on tarkastella myös raaka-aineen käyttöä, ei yksin käyttösuhdetta, vaan myös sitä, että tukista valmistetaan mahdollisimman paljon mahdollisimman arvokkaita lopputuotteita. Hän huomauttaa näidenkin seikkojen olevan Westaksella jo nyt hyvällä mallilla ja pohjan jatkuvalle parantamiselle olevan kunnossa.
– Ensimmäisten viikkojen aikana on päällimmäisenä jäänyt mieleen sellainen tekemisen meininki. Täällä ihmiset eivät vain käy töissä. Se on erinomainen lähtökohta kehittämiselle.
Tämä artikkeli on julkaistu Westaksen sidosryhmälehdessä 2/2025. Lue koko lehti täältä.