Kosken sahan kuivaamoesimiehenä työskentelevä Markus Nuotio suoritti Kotkan teknillisessä oppilaitoksessa opiskellessaan muutaman puun teollisen kuivauksen kurssin. Kun Nuotio joitakin vuosia myöhemmin siirtyi Westaksella lähettämön puolelta kuivaamonhoitajaksi, kävi hyvin pian selväksi, että kurssit antoivat vain teoreettiset lähtökohdat sahatavaran kuivaukseen. Arki osoittautui hyvin toisenlaiseksi. 4 kanavakuivaamon ja 20 kamarikuivaamon lisäksi Nuotion työkenttään kuuluu myös sahan lämpölaitos, josta laudat ja lankut saavat kuivamiseen tarvittavan lämmön.
Lämpö omista tuotteista, omalta tontilta
Kolmen viikon huoltoseisokkia lukuun ottamatta Kosken sahan 10 MW:n lämpölaitos käy ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Pääasiallisena polttoaineena käytetään sahasta saatavaa kuorta sekä paketoinnin tasauspätkistä murskattavaa kuivaa haketta. Tunnissa polttoainetta kuluu noin 10–15 m3.
– Kuivahakkeen lisääminen kuoren sekaan on parantanut laitoksen toimintaa ja vähentänyt liiallisen kosteuden aiheuttamia häiriöitä merkittävästi, kertoo Markus Nuotio.
Vuonna 2000 valmistuneen lämpölaitoksen laitteistoja on tehostettu muun muassa savukaasujen talteenotolla, ja tällä hetkellä sen maksimikapasiteetti on 11,5 MW. Nuotio kertoo normaalin tehon tarpeen olevan sahan käyntiasteesta ja vuodenajasta riippuen kuitenkin 7–9 MW.
– Tästä noin 90–95 prosenttia käytetään sahatavaran kuivaukseen ja loput tilojen lämmittämiseen.
Nuotion työtehtäviin kuuluu laitoksen tekninen valvonta. Vaikka laitos ikäänsä nähden toimiikin hyvin, sen varmistaminen, että laitteet pysyvät toimintakuntoisina, vaatii jatkuvaa kunnossapitoa ja investointeja. Laiterikkojen varalta laitoksella on 8 MW:n öljykattila.
– Kattila käyttää täydellä teholla 800 litraa öljyä tunnissa, joten sen käyttö ei ole kovin kannattavaa. Tankkiauto saisi käydä pihassa kerran vuorokaudessa.
Teoriaa, teknologiaa ja näppituntumaa
Lämpölaitoksen valvonnan ohella Nuotion vastuulla ovat kuivaamot, joiden vuotuinen yhteenlaskettu kuivauskapasiteetti on noin 300 000 m3. Kuivaamoesimiehen työhön kuuluu sahatavaran kuivauskaavojen ja kuivausaikataulujen suunnittelua sekä trukinkuljettajien ja kuivaamohenkilökunnan ohjeistamista.
– Kaikki se, mitä vaaditaan tehokkaan ja laadultaan parhaan mahdollisen kuivauksen aikaansaamiseksi, Nuotio summaa.
Kuivausajat vaihtelevat sahatavaran paksuuden, puulajin ja vuodenajan mukaan. Siinä missä ohuet kuusen pintalaudat kuivuvat kesäaikaan noin vuorokaudessa, saattaa paksu männyn sydäntavara seistä noin 70-asteisen ilmavirran kuivattavana jopa 10 päivää.
– Kevät on vaikeaa aikaa, sillä tuoretavaran lähtökosteudet heittelevät. Lopputuloksen tulisi kuitenkin olla tasaisen kuiva, mutta ei liian kuiva, jotta kappaleet eivät halkeile. Tavoitteena on kultainen keskitie. Kun ollaan tekemisissä elävän raaka-aineen kanssa, jonka jokainen kappale on erilainen, ei täydellisyyden saavuttaminen ole teollisessa mittakaavassa mahdollista.
Uusimmat kuivaamot ovat noin viisi vuotta vanhoja, ja ne edustavat viimeisintä teknologiaa. Jokainen kamari ja kanava on kuitenkin omanlaisensa. Westaksen toimittamasta sydäntavarasta jopa yli 30 prosenttia on asiakaskohtaisesti erikoiskuivattua, joten kullekin tuotteelle soveltuvimman kuivaamon valitseminen vaatii kokemusta. Nuotion mukaan juuri tässä piilee kuivaamonhoitajan työn hienous.
– Kuivaus on tunnepeliä, työvaihe, jota tehdään kaikilla aisteilla. Onneksi meillä on kokenut ja osaava henkilökunta, joka huolehtii lämpölaitoksen toiminnasta ja ymmärtää eri uunien piirteet. Pelkästään trendikäyriä lukemalla ei päästä asiakkaan kannalta parhaaseen lopputulokseen.
Tämä artikkeli on julkaistu Westaksen sidosryhmälehdessä 2026. Lue koko lehti täältä.